Noutotreenit 3.11.2013

Kuopijossa käytiin päiväseltään noutotreeneissä, joissa kouluttajana toimi Taru Hiltunen.

Toimintasuunnitelma jatkoa ajatellen…

Kikin jääkautta lähdetään purkamaan, kuten oli jo aloitettukin. Tokotreenit otetaan uudelleen ohjelmaan ja vasta joskus keväällä jatketaan noutotreeneillä. Koiralle kehitetään siis nyt tekemistä, mutta perustottelevaisuutta painottaen. Yritetään kuitenkin ujuttaa nuo treenit yllätyksellisiksi, ettei pääsisi tylsistymään. Tarpeeksi monipuoliset treenit siis suunniteltava ennen niiden toimeenpanoa. Muitten koirien kanssa ei pidetä irti treeneissä, mejä-liinaan kiinni, jos tarve pidemmälle matkalle.

Kotona sisällä ollaan edelleen huomioimatta. Aloitetaan myös tehotreeni tuon ääntelyn eliminoimiseksi. Napakat ärähdykset, jotka uskoo. Mietittävä myös tarkemmin toteutusta vielä.

Käskytetään ylipäätään hyvin selkeästi ja yksinkertaisesti. Ei suvaita koiran omia soveltamisia, vaan kun päätän, että joku asia tehdään, niin se tehdään niinkuin minä haluan. Kerrotaan, jos tekee väärin. Tarvittaeessa toistetaan toimintaohjeet helpottaen.

Muuta noutotreeneistä opittua:

  • pilli aina kädessä valmiina kunnes koira palauttanut 🙂
  • ryhmätreeneissä kaikille koirille tekemistä samanaikaisesti
  • ääntelyä vähemmäksi useilla tehtävillä, ettei pääse tylsistymään treeneissä
  • nopeat lähetykset ylipäätään ja myös ääntelyn vähentämiseksi
  • ylipäätään maastoesteiden ylityksiä eri tavoin, pellolta metsään, metsästä pellolle, ojien ylityksiä jne.
  • rohkeasti linjoja pidemmiksi
  • markkeerauksien opettamista paikkaa aina vaihtamalla, että oppii oikeasti markkeeraamaan
  • ohjauksien opettaminen: selkeät merkit suoralla kädellä ja kropan käytöllä, maastonmuotojen (esim. ojat) hyödyntäminen, matkaa koirasta pidennetään, mutta mennään aina (opetteluvaiheessa) palkkaamaan sinne, mistä koira lähti noutoon
  • lähihaun opettaminen siten, että ollaan piilottavinaan palloja ja kun etsii, niin jossain vaiheessa tiputetaan pallo oikeasti, jos nostaa päätä, niin lähihakupillitys uudestaan
  • treenattaessa jätetään koira odottamaan ilman hihnaa kauemmas ohjaajasta, on paremmin kuulolla
  • hypyn opettamista noudettaessa ja esim. linjan välille
  • hajupaikkojen ylittämistä
  • panostettava vahvaan linjaan, tuttujen muistipaikkojen käyttö

Arjelle kultareinus taas luennassa, jos saisi toteutustasolle vietyä asioita erityisesti johtajuudesta.

Kati kouluttaa, osa 1

Kolme tärkeintä koulutusta tällä hetkellä vaativaa asiaa ovat maltti, johtajuus ja damin kantaminen.

Muistettava oma mielentila harjoitushetkellä eli työintoisen koiran kanssa rauhallisuus kehumisissakin. Malttiharjoituksia esim. koira sivulle, pari tiputtaa damin eteensä, koiralle paikka ja käyn itse damin, jonka annan parille, palaan takaisin koiran luo ja kehun. Pari tarvittaessa varmistaa, ettei koira saa damia, jos karkaa. Ei damin heittämisiä ollenkaan. Paljonpaljon malttiharjoituksia. Damien kantamista myös paljon, mutta tässä vaiheessa hihnassa kiinni. Välillä kyykistytään ja odotetaan, että koira tulee luo, jos ei tule, hihnalla autetaan ja kehutaan kun tulossa oikeaan suuntaan. Palkaksi dami ja kun viimeisen kerran ottaa damin pois – huippupalkka. Tätä vaihetta tehdään pitkään, että saadaan yhteistyö sujumaan ja koiran luottamus, että dami ei lähde aina pois. Taputuspalkat. Ei riistaa ennen kuin dameilla sujuu.

Perusjuttuja jatketaan eli paikallaanoloa, luoksetuloja. Kotona ovesta kulkemiset ja muut johtajuutta vahvistavat asiat. Käsky vain jos tietää koiran onnistuvan, mutta käskettäessä pidettävä huoli, että käskyä myös noudatetaan. Ei palkkaa korjauskerralla.  Selkeästi osoitettava, ettei käskyn noudattamattomuus ole suotavaa. Käsien puremiseen ja pomppimiseen ensisijaisena huomioimattomuus.

Tulevaisuudessa häiriönoutoja, luoksetulo ensin, jonka jälkeen palkataan noudolla. Myöhemmin motivoituina paikalleenviemisinä ja noutoina.

– edit -Katin koulutusvinkit (http://kotisivu.dnainternet.net/tellervo/Evessin/):

”Tässä vaiheessa treenit keskittyvät malttiin, damin kantamisen yhteydessä tapahtuviin luovutuksiin sekä siihen, että ohjaajalla on aina treenitila(nne) hallussaan ja koira toimii, kuten ohjaaja sen haluaa toimivan. Koska kyseessä ovat hyvin energiset koirat, kannattaa tehdä lähes päivittäin pieniä treenejä, esim. 10-30 minuutin pituisia ja tehdä treenihetkistä myös arkisia tapahtumia, etteivät koiran kierrokset ja odotusarvo tilanteelle nouse heti, kun se näkee treenivälineet otettavan esille.Treenivälineet (damit, treeniliivi jne) ovat samalla kuitenkin viesti koiralle, että nyt mennään tekemään töitä. Pienten treenien lisäksi voi viikon-kahden välein olla ns. pidempiä treenejä ja yhteistreenejä, joissa tässä vaiheessa on aina vain yksi koira kerrallaan tekemässä muiden odottaessa autoissa hieman kauempana, jotta kuumumiselta ja vinkumisongelmilta vältyttäisiin.”

Päivät 2 ja 3

Viimeiset kaksi päivää ovat Kikillä menneet purukaluston ja äänialan esittelyyn. Kiki kohtaa maailman hampaat edellä. Jonkun verran nähtävästi kaipailee äiskää ja sisaruksia ulinoista päätellen. Juteltavaa riittää siis pitkin päivää. Jonkin verran on harjoiteltu rauhoittumista ja yksinoloa. Ei näyttäisi ainakaan kerrasta menevän perille hiljaisuuden ja rauhoittumisen tarkoitus. Sydäntäraastavaahan se on kuunnella toisen ulinoita. Toivottavasti kuitenkin ajan kanssa tässäkin asiassa edistytään. Onhan nyt vasta ensimmäiset kerrat menossa.

Positiivisiakin asioita päiviin mahtuu 🙂 Toisen päivän aamuna aamupissityksellä otti kepin ja toi sen suoraan käteen kolmen metrin päästä. Vähänkö olin ylpeä noutajanalun omistaja! Vaikuttaa myös melko siistiltä pennulta. Yhden kerran on tähän mennessä tehnyt kakat sisälle, eikä pissejäkään kovin monesti. Tosin ulkona on kyllä ravattu aika tiheään. Yllättynein olen ollut siitä miten hyvin yöt ovat menneet. Molempina öinä on ollut ihan rauhassa, eikä ole inissyt ollenkaan. Mielestäni ei ole myöskään öisin pissinyt sisälle, vaan aamupissityksellä on sitten tehnyt tarpeensa.

Pikkuhiljaa näyttäisi tottuvan kotona oloon. Uskaltaa jo vähän reippaammin kulkea huoneesta toiseen. Keittiössä ei ole kovin paljon viihtynyt jostain syystä,  vaan vonkuu olohuoneessa kun ”joutuu” olemaan yksin. Ulkona myös löytyy vauhtia. Yllättävän paljon ottaa etäisyyttä noinkin pieneksi pennuksi. Toisaalta tulee kyllä luokse supervauhtia loikkien. Loikkimista tapahtuu myös kävelyn lomassa ja housunlahkeet meinaavat saada kyytiä. Oksat jos jonkinmoiset saavat oman osansa purukalustosta. Samoin on yrittänyt pihalla nakertaa kiviä, mikä tarkoittaa, että saa aika tarkkaan vahtia, ettei niitä syö. Pari kertaa olen käyttänyt ulkona hihnaa ja ei tässä vaiheessa ole suurempia ongelmia. Muutaman kerran on yrittänyt ottaa hihnan suuhun, muttei ole jäänyt pidemmäksi aikaa kiinnostamaan, kun on poistanut suusta.

Kauniin päivän kunniaksi teimme muutaman sadan metrin reissun lammen rantaan. Kahlailtiin matalassa vedessä auringon paistaessa. Rokotusajatkin sain valmiiksi varauttua.

Tutustumista…

Viikonloppu vietettiin maalla ja Kempus pääsi tutustumaan uusiin paikkoihin, ihmisiin ja eläimiin. Mikä tärkeintä Kempusta pystyi pitämään lähes koko ajan irti. Hevosta katseli vain kaukaa, mutta samanikäisen karjalankarhukoiran pennun kanssa alkoi olla jo leikintynkää ja sekarotuisen Vilman kanssa leikki pitkän aikaa. Joutsenen sulosointuja kuunteli hieman ihmetellen ja ei tainnut osua oikein musiikkimakuun vaan päätti poistua paikalta. Hälytysajoneuvot ja palosireeni saivat tarkkaavaiseksi.

Kylässä käydessä käyttäytyi hyvin. On myös opetettu, että keittiössä ei Kempusta huomioida, joten kylässäkin meni ruokailun aikana itse eteiseen puuhailemaan omiaan. Kotonakin suurimman osan ajasta menee eteiseen katsomaan, kun ollaan keittiössä. Vieraillessa täytyy vain isännille ja emännille kertoa, ettei keittiössä huomioida. Istuminen sujuu nyt hyvin ja ei-sanakin on mennyt tajuntaan paremmin.

Matkustaminen on kyllä todella helppoa Kempuksen kanssa. Viikonloppunakin oltiin autossa n. kahdeksan tuntia ja Kempus joko nukkuu lattialla tai sitten tapittaa meitä. Mietittiin seuraavan koiran nimeksi Tapitus 🙂

Tänään on sitten ensimmäinen punkki kuljetettu sisälle. Irtonaisena löysin lattialta, kun tultiin aamupissitykseltä. Ei ole ennen tarvinnut niihin törmätä. Olipa aika ällöttävää, varsinkin kun en heti tajunnut mikä oli. Punkkipinsetit on siis hankintalistalla seuraavaksi.

%d bloggers like this: