toko-kausi aloitettu

Tänä syksynä osallistutaan tokossa ALO-luokan ryhmään eli kilpailutavoitteellisessa ryhmässä ollaan mukana. Päivän anti:

luoksepäästävyys ok

paikallaanolo meni hyvin, jonkinverran vilkuili ympärilleen, neuvoina oli joko pitää takana ruokakuppia tai sitten paineistaa koiraa kaukaa esim. pallolla, että kiinnittää ohjaajaan huomiota tarkkaavaisesti. Ei kuitenkaan välttämättä palkkana pallon heittoa.

– häiriökontaktit meni ok koiralta, vaikka niitäkin vähän tehty. Tämän korjaaminen täytyy opetella eli jos katsoo muualle ”EI” (eikä mitään öpsistä), uudelleen sivu-käsky ja kehut ja palkkaus ja vapautus. Huomasin, etten itse oikein pysynyt mukana järjestyksessä, vaan unohtelin sivu-käskyä tai pelkässä sivu-käskyllä kielsin, äh. Muistettava, että sivu-käskyssä myös seuraamisen perusteet. Toisekseen auttaa kuulemma myös siihen, että koira kuuntelee ohjaajan käskyjä eikä muiden.

luoksetulossa ensin vauhtiluoksetulo ja toisena sivulletulolla. Menivät hyvin. Aikaisempaa vähemmän ”ylimenoa”.

seuraamista kun ei olla juuri harjoiteltu, niin pidin nakit kädessä. Käännöksiä ei myöskään olla viime aikoina tarkasti treenattu. Itse pitää nyt viimein päättää se käskysana ylipäätään. Huomasin käyttäväni useampaa. Tarkkuutta käännöksiin ja näitä voi/pitää tehdä myös ylimenevinä käännöksinä. Väliajoilla treenasin seuraamista narupallon avulla ja Kiki kyllä reagoi positiivisesti leikillä palkkaamiseen, joten liikkeenä meni kyllä paremmin kuin tavallisesti on mennyt. Tosin nakit kyllä tässä auttaa ja antaa anteeksi aika paljon.

Viime viikonlopun näyttelysaldona oli ERI-arvostelu ja junnujen kakkostila. Arvostelu löytyy Kikin omalta sivulta.

Tutustumista…

Viikonloppu vietettiin maalla ja Kempus pääsi tutustumaan uusiin paikkoihin, ihmisiin ja eläimiin. Mikä tärkeintä Kempusta pystyi pitämään lähes koko ajan irti. Hevosta katseli vain kaukaa, mutta samanikäisen karjalankarhukoiran pennun kanssa alkoi olla jo leikintynkää ja sekarotuisen Vilman kanssa leikki pitkän aikaa. Joutsenen sulosointuja kuunteli hieman ihmetellen ja ei tainnut osua oikein musiikkimakuun vaan päätti poistua paikalta. Hälytysajoneuvot ja palosireeni saivat tarkkaavaiseksi.

Kylässä käydessä käyttäytyi hyvin. On myös opetettu, että keittiössä ei Kempusta huomioida, joten kylässäkin meni ruokailun aikana itse eteiseen puuhailemaan omiaan. Kotonakin suurimman osan ajasta menee eteiseen katsomaan, kun ollaan keittiössä. Vieraillessa täytyy vain isännille ja emännille kertoa, ettei keittiössä huomioida. Istuminen sujuu nyt hyvin ja ei-sanakin on mennyt tajuntaan paremmin.

Matkustaminen on kyllä todella helppoa Kempuksen kanssa. Viikonloppunakin oltiin autossa n. kahdeksan tuntia ja Kempus joko nukkuu lattialla tai sitten tapittaa meitä. Mietittiin seuraavan koiran nimeksi Tapitus 🙂

Tänään on sitten ensimmäinen punkki kuljetettu sisälle. Irtonaisena löysin lattialta, kun tultiin aamupissitykseltä. Ei ole ennen tarvinnut niihin törmätä. Olipa aika ällöttävää, varsinkin kun en heti tajunnut mikä oli. Punkkipinsetit on siis hankintalistalla seuraavaksi.

%d bloggers like this: