ALO1 ja AVOn treenisuunnitelma

Pieksämäeltä saavutettiin tokokisojen tavoite eli ALO1-tulos.

luoksepäästävyys 10
paikalla makaaminen 8
seuraaminen kytkettynä 9
seuraaminen taluttimetta 8,5
maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
luoksetulo 10
seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5
estehyppy 9,5
kokonaisvaikutus 10
yht. 162 pistettä

Pienestä jäi tälläkin kertaa kiinni, kun yhteistulokset 162 pistettä. Tyytyväinen olin seuraamisiin ja hyppyyn. Menivät edellistä kertaa paremmin. Itse jännitin kyllä tällä kertaa enemmän, osittain varmaan siksi, että yleensä varma paikkamakuu vaati kaksoiskäskyn – Kiki oli kiinnostunut liikkurista eikä ollut kontaktissa kunnolla.  Yhteistuloksiin olin kuitenkin todella tyytyväinen. Alkukesän tavoitteena siis TK1-tunnus. Alunperin ei ollut varmaan suurempia kisasuunnitelmia tälle vuodelle, mutta nyt näyttää siltä, että tässähän ollaan jo AVOon tähtäämässä tämän vuoden puolella, mikä tarkoittaa treenisuunnitelman tekoa (ja ylipäätään liikkeiden tietämistä)

Avoin luokka (kerroin)

Paikalla makaaminen (3)

  • näkösuojassa ollaan tehty aiemmin paikkamakuita, mutta ei varmaan noin pitkää aikaa, joten vähän lisää treeniä, mutta tämä ei pitäisi olla mahdoton

Seuraaminen taluttimetta (2)

  • treenattava suoraa asentoa ja perusasentoa eli samat ongelmat kuin ennenkin

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (2)

  • taaksemenoja ei olla tehty, mutten usko sen kovin paljon tätä vaikeuttavan, palattava maahanmenoissa taaksepäin ja otettava lähempää varmoja maahanmenoja ja kiinnitettävä huomiota äänenpainoihin ja ääntämiseen

Luoksetulo (3)

  • Pysäytyksessä onkin meille haastetta, aiemmin oltiin tässä jo jollain tavalla edistytty, mutta nyt on aloitettu taas ihan alusta, kun ei ole tätä välillä treenattu. Kiki ennakoi melko herkästi, joten tehtävä paljon pelkkiä luoksetuloja, ettei ennakoisi liikaa. Samoin oltava tarkkana pallolla palkatessa, että ei liikuta kättä ennenkuin on sanonut käskyn. Välillä voi tehdä hämäysheittoinakin. Muistettava palkata vain nopeista ja täsmällisistä suorituksista, kun alku saadaan menemään. Loppuluoksetulossa poistettava käteen tökkääminen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä (2)

  • sama kuin maahanmenon kanssa

Noutaminen (2)

  • Noh, se pureskelu pitää karsia eli enemmän sisällä pitotreeniä. Irti-käskyn treenaamista lisää. Samoin perusasentoon tulon treenausta.

Kauko-ohjaus (3)

  • Tässä suurin ongelma lienee matka eli aletaan kasvattamaan matkaa vähitellen. Muuten tekee melko hyvin ja napakasti liikkeiden vaihdot. Kiinnitettävä huomiota kuitenkin liikkumiseen, ettei matkan lisääminen pilaa hyvää suoritusta.

Estehyppy (2)

  • Tätä ei olla myöskään treenattu istu-käskyn kanssa eikä takaisin hyppynä. Aionkin jättää tämän vielä treenaamatta, kunnes saadaan ALOsta se viimeinen 1-tulos, ettei ala tarjoamaan tässä vaiheessa.

Kokonaisvaikutus (1)

  • Kiinnitettävä huomiota palkkaustapaan liikkeiden välillä siten että motivoisi koiraa oikeasti. Samoin kertominen mitä seuraavaksi tehdään.

Tokoa ja syysretkeilyä

Viimeaikojen tokoilutilanne:

– luoksepäästävyydet olen nyt tehnyt ilman nakkeja ja homma toimii edelleen, tuijottelee minkä kerkeää

– paikallaanolot on mennyt hienosti, pari kertaa tehty piilossa ollen. Kiinnitettävä huomiota yhdestä käskystä toimimiseen, tosin edelleen tarkoituksella on tehty vähän istumisia maahanmenosta. Enemmän sattumanvaraisuutta käskyihin.

-seuraamista on opeteltu pallolla ja vetolelulla, hommasta on alkanut tulla kivaa. Edelleenkään ei pysty paria kolmea askelta pidemmälle seuruuttamaan, mutta ei haittaa, enemmän treeniä vain tähän. Treeniohjeena jättää koira paikalleen, kävellä itse eteenpäin ja selkä koiraan päin pyytää sivulle. Samoin sama juttu, mutta kävelee eteenpäin ja kutsuu sivulle. Vahvistetaan sivu=seuraa käskyä.

– hyppyjä ei ole tehty paljon, mutta pääsääntöisesti kyllä lähtee hyppyyn käskystä, enemmän hiomista vain. Pallo toiselle puolelle palkaksi joko heittäen hypystä tai viemällä etukäteen. Voisi alkaa palkkaamaan seiso-käskyä kohta.

– perusasennossa kiinnitettävä huomiota selkälinjaan tassujen sijaan.

– luoksetuloissa ei myöskään suurempia ongelmia.

– seisomaan jäämistä opeteltu ilman makupalaa. Enemmän huomiota äänenpainoihin, että koira erottaa eri käskyt toisistaan. Treenataan ilman jäävyyttä eli eri käskyjen selkeyttä ja siten että matkaa lisätään.

Muuten syksy on lähtenyt käyntiin noutajien  peruskoulutuksia pitäen ja retkeillen retkeilyreiteillä. Säynätti oli positiivinen kokemus, tosin vaatii pari tuntia aikaa ja vähemmän vesisadetta. Noutokoulutukset ovat olleet valitettavasti jäähyllä syksyn muiden koulutusten lomassa. Kai se vaakku sieltä pakkasesta treeneihin kohta tulee itsestään… Temppukoulussa haetaan ”vain” kontaktia. Tähän mennessä on tehty pakittamista, kierimistä, kiertämistä, anomista ja kotona ajattelin alkaa harjoittelemaan tavaroiden keräämistä laatikkoon.

toko-kausi aloitettu

Tänä syksynä osallistutaan tokossa ALO-luokan ryhmään eli kilpailutavoitteellisessa ryhmässä ollaan mukana. Päivän anti:

luoksepäästävyys ok

paikallaanolo meni hyvin, jonkinverran vilkuili ympärilleen, neuvoina oli joko pitää takana ruokakuppia tai sitten paineistaa koiraa kaukaa esim. pallolla, että kiinnittää ohjaajaan huomiota tarkkaavaisesti. Ei kuitenkaan välttämättä palkkana pallon heittoa.

– häiriökontaktit meni ok koiralta, vaikka niitäkin vähän tehty. Tämän korjaaminen täytyy opetella eli jos katsoo muualle ”EI” (eikä mitään öpsistä), uudelleen sivu-käsky ja kehut ja palkkaus ja vapautus. Huomasin, etten itse oikein pysynyt mukana järjestyksessä, vaan unohtelin sivu-käskyä tai pelkässä sivu-käskyllä kielsin, äh. Muistettava, että sivu-käskyssä myös seuraamisen perusteet. Toisekseen auttaa kuulemma myös siihen, että koira kuuntelee ohjaajan käskyjä eikä muiden.

luoksetulossa ensin vauhtiluoksetulo ja toisena sivulletulolla. Menivät hyvin. Aikaisempaa vähemmän ”ylimenoa”.

seuraamista kun ei olla juuri harjoiteltu, niin pidin nakit kädessä. Käännöksiä ei myöskään olla viime aikoina tarkasti treenattu. Itse pitää nyt viimein päättää se käskysana ylipäätään. Huomasin käyttäväni useampaa. Tarkkuutta käännöksiin ja näitä voi/pitää tehdä myös ylimenevinä käännöksinä. Väliajoilla treenasin seuraamista narupallon avulla ja Kiki kyllä reagoi positiivisesti leikillä palkkaamiseen, joten liikkeenä meni kyllä paremmin kuin tavallisesti on mennyt. Tosin nakit kyllä tässä auttaa ja antaa anteeksi aika paljon.

Viime viikonlopun näyttelysaldona oli ERI-arvostelu ja junnujen kakkostila. Arvostelu löytyy Kikin omalta sivulta.

Kati kouluttaa vol 3

Päivän ohjelmassa oli ryhmätreenit Katin opetuksessa. Alkuun otettiin ihan perustottelevaisuutta. Luoksetulo ja paikallaanoloa häiriössä eli dameja heitellen.

Ekana jätettiin motivoidusti muisti mäen taakse ja lähetettiin noutoon. Hienosti meni. Tällaiset perusnoudot ovatkin menneet viime aikoina hyvin.

Seuraavaksi hakuruutu, jota ei olla ollenkaan tehty. Tässä oli hidastelua, eikä selkeästi luottanut, että sieltä jotain löytyisi. Lopulta kuitenkin pyydetyt damit tulivat hienosti käteen. Luoksetuloa joutui vahvistamaan. Tehtiin myös vapautettuna kuljeskelua paikassa, jossa oli aiemmin jätetty dameja, että sai löytää dameja yllättäen. Lopuksi markkeerauksia puskan ja pikkumäen taakse. Näissä löytyi taas vauhtia ja palautukset hyvin, vaikka hieman mietti mistä löytyy.

Vaakkujen kanssa aloitettiin samaisella muistilla. Jäi haistelemaan. Lopulta tehtiin pari niin, että jätettiin vaakku koiran ja minun väliin ja nouda-käskyllä luokse. Pientä haparointia ja sai muistuttaa jälleen luoksetulosta. Vaakut kuitenkin tulivat käteen asti hienosti, vaikka pienoista hakemista olikin.

Muisteja voi harjoitella myös pareittain eli jätetään kaksi muistia, jotka koirat voivat peräkkäin hakea.

Tollerileiriä odotellessa 😀

Huikeaa edistystä noudoissa – Kati kouluttaa vol 2

Tänään saimme yllätysvieraita kasvattajan muodossa. Ja täytyy sanoa, että eipä päivä olisi voinut paremmin mennä. Päivän ohjelmassa oli siis nouto- ja näyttelytreenit.

Kikin omimishalun kanssa on ollut niin paljon hankaluutta, että olen välillä ajatellut, ettei siitä ikinä noutajaa saa. Kuukauden verran ollaan nyt Katin ohjeilla treenattu säännöllisesti ja tänään treenit kyllä tuottivat myös tulosta. En ole Kikin kanssa syksyn jälkeen tehnyt ulkona koira irti noutoja eli tänään katsottiin missä mennään. Täydellistä ei tietenkään ollut, mutta suhteessa siihen miten Kikin kanssa aiemmin on mennyt parannus on huikea.

Ensimmäinen harjoitus oli ”norminouto” eli koiran kanssa käytiin viemässä dami puun juurelle ja mentiin lähetyspaikalle, josta nouda-käskyllä noutoon. Ensimmäisellä kerralla jäi haistelemaan ja juoksentelmaan omia teitään, mutta uusi lähetys meni niin kuin piti. Varsin hyvin kyllä tiesi missä dami oli, mutta päätti haistella sen sijaan.

Toinen harjoitus tehtiin osissa. Ensin koira jätettiin paikalleen ja luoksetulokutsulla luo. Ensimmäisellä kerralla lähti paikkaan, jossa dami oli ollut aiemmin ja juoksenteli taas omiaan. Yleensä luoksetulot ovat olleen melko varmoja, mutta viime aikoina tässä on ollut enemmän ongelmia. Toinen osa tehtiin paikalleenjättönä, mutta nyt Kati heitti damin lähelleen. Ensin Kiki lähti luoksetulosta damin perään, mutta toinen kerta menikin sitten hienosti niin kuin piti.

Ehkä hienointa oli, että Kiki tosiaan tuli luo damin kanssa. Vaikka muuten luoksetuloissa oli ongelmia hieman, niin damin saatuaan reagoi hienosti pillin ääneen ja toi damin suoraan luo. Ei ennestään tuttuja kunniarinkejä eikä Seran luo karkailuja. Ei damin pureskelua eikä itselleen omimista. HIENOA!

Jatkossa jatketaan daminkantoharjoituksia. Lisäksi tehdään muisteja eli jätetään dami ja lähetetään noutoon jopa 100 metristä. Lumien sulettua otetaan useampia muisteja kerralla.

Näyttelyharjoittelun osalta ehkä muistettavaa nopea vauhti kierrettäessä ja hitaampi edestakaisin mentäessä.

Tämän viikon tokoiluissa käytiin läpi seisomista ja luoksetuloa. Häiriöiden kanssa tehtiin aika paljon. Paikallaanolo meni hyvin, samoin seisominen. Seisomisen opettelussa voisi muistaa myös taakse lelun heitot. Luoksetulossa otti pallon tullessaan, mutta tuli kuitenkin pallon kanssa luo.  Käytiin läpi myös estettä ja sen osalta jäi hyvät fiilikset, ekaa kertaa kun vasta kokeiltiin.

Tokoa ja noutoja

Viimeksi tokossa käytiin luoksepäästävyyttä ja luoksetuloja. Alku meni ihan loistavasti, luoksepäästävyyksissä ei ottanut pakkia jne. Paikallaanolo meni tosi hienosti, kunnes sekunttia ennen kuin 2 min oli mennyt niin nousi istumaan. Oma moka, kun huomasin, että seurasi muiden koirien liikkumista, etten käynyt aiemmin palkkaamassa ja mennyt lähemmäs. Mutta yllättävän hyvin kyllä kesti häiriöitä, mikä varmaan vaikutti, että ajattelin, että kestää koko ajan. Luoksetuloja tehtiin rivistä. Ensin kaikki kutsuivat samaan aikaan. Toisella kierroksella kutsuttiin yksi kerrallaan. Meni hienosti.

Häiriöseuraamisessa otti hienosti kontaktia. Toisella kierroksella tehtiin kunkin koiran luona istumista, maahanmenoa tai seisomista, eikä näissä ollut mitään ongelmaa. Tosin valikoin kyllä koiran, jonka luona mitäkin tein, kun tiesin miten reagoi eri yksilöihin ja miten muut reagoivat.

Lopun vauhtiluoksetulot tuottivatkin yllättäen ongelmia. Tähän mennessä olen voinut jättää Kikin aika luottavaisin mielen ja se on odottanut käskyn. Nyt kahteen kertaan lähti perään. Täytyy kotona ottaa pakkia ja paikallaanolot tehdä tulemalla aina viereen ja lyhemmästä matkasta. Jos jotain hyvää noista ilman lupaa lähdöistä haluaa löytää, niin sen, että Kiki tuli kyllä luokse eikä mennyt muiden koirien luokse. Nätisti sai otettua kiinni ja aloittamaan uudestaan. Onneksi viimeinen luoksetulo onnistui hyvin. Kiki sai lopuksi kommentit reippaudestaan. Sovitaan, että oli positiivinen kommentti 😉

Katin noutokoulutus on tuottanut tulosta. Kolmessa viikossa on otettu hurja hyppäys eteenpäin.Kun kutsun luokse, niin tuo kyllä yleensä damin, ei tartte hihnasta vetää ja houkutella, vaan tottelee tänne-käskyä. Nykyään tarjoaa välillä jopa kävelyä vierellä dami suussa. Nakkipalkan olen antanut tuomisista, on vaikuttanut positiivisesti Kikin suhtautumiseen palauttamisen suhteen. Damin pureminen ja tiputtelu on jääny vähemmälle, tosin jonkin verran on huomattavissa nyt kyllästymistä damin kantoon. Aiemmin ei millään luopunut damista ja nyt saattaa hyvän hajun eteen tullessa tiputtaa damin ja jatkaa haistelua. Tämä lienee lopputulos lähes päivittäisestä treenaamisesta. Täytyy hieman vähentää treenejä ja tehdä ne paikoissa, joissa ei tule muita houkutuksia. Joka tapauksessa pidetään yllä damin kantamisen säännöllisyyttä, vaikka hieman vähennettäisiinkin. Voihan niitä yhden treenikerran aikaisia palautuksiakin vähentää, jos ei muuten säännöllisyyteen tee muutoksia. Palauttamisissa muistettava vain, että palkkaa ei anneta enää muusta, nyt kun tajuaa, että pitää antaa käteen. Kun joskus aletaan treenata linnuilla, alkuun riittää linnun tuominen. Tärkeää, että saa palkan,vaikka pudottaisikin alkuun. Kun palautuksen lintujen kanssa varmempia, aletaan taas vaatia käteen palauttamista. Nyt kun damin käsittely on hieman parempaa, pitää katsoa alanko harjoittamaan paremmin noita ota- ja irti-käskyjä. Nyt reagoi käden tuomiseen luokse eli pitää kyllä yleensä suussa niin pitkään, että saa otettua damin, mutta irti käsky ei ole sillä tavalla selkeä, että kestäisi nykimistä.

Pari kertaa olen nyt tehnyt sisällä ”oikeita” noutoja damilla. Eli sivulle, nouda, tänne, irti. Näissä ei ole ollut enää mitään ongelmaa. Ei ole miettinyt kahta kertaa tulisiko luokse, vaan tuo suoraan minulle damin. JEI!!! Iso muutos entiseen on siis tapahtunut kolmen viikon aikana. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan.

Tokoilun tilanne

Luoksepäästävyyttä on nyt tokossa harjoiteltu ja tänään oli ensimmäinen kerta, kun ei yhtään peruuttanut. Perusasennon osalta on mennyt hyvin, hieman paremmin voisi olla tassut samalla linjalla. Turhan paljon tulee vain koulutuksissa perusasentoa tehtyä, niin lopussa alkaa kärsimään tarkkuus. Syksyn ongelmana ollut vinous on myös saatu pois pääasiassa makupalan antamisella kuonon vasemmalta puolelta.

Seuraamisharjoituksia ei olla kotioloissa vieläkään oikein aloitettu. Sanakin on lopullisesti päättämättä – sivu, seuraa vai joku muu. Harjoituksiin vinkkejä mm. makupala korkeammalla, ei siis ihan niin selkeää imuttamista. Asento tahtoo tällöin vinoutua, joten sitä voi yrittää korjata liikkumalla nopeammin, liikkumalla vasemmalle puolikaaressa tai ympyrää tehden, jolloin vinouden pitäisi pikkuhiljaa kadota. Makupalan antopaikalla myös merkitystä kuten perusasennossakin.

Tänään tein ensimmäistä kertaa häiriön alla luoksetulon sivulle, ei siis vauhtiluoksetulona. Hieman liikaa ahnehdin, kun otin liian pitkän matkan, tuli luokse, mutta ohitti ja meni haistelemaan omiaan. Seuraava yritys lähempää onnistui hienosti. Vauhtiluoksetulot ovat tähän mennessä aina onnistuneet. Ekaa kertaa tein myös ilman hihnaa.

Seisomista on myös harjoiteltu ja erityisesti suoraan jättävänä liikkeenä. Vapautus taaksepäin. Aika hyvin kyllä pysyy, mutta joskus hieman tassujen siirtelyä. Vielä olen tyrkännyt makupalan suuhun käskyn sanoessani, mutta pikkuhiljaa olen luopumassa makupalasta käskyn yhdeydessä ja makupalan saa, jos on onnistuneesti jäänyt seisomaan.  Maahanmenot ovat hyviä. Onkin alettu tehdä maahanmenoja myös jättävänä liikkeenä. Niissä hieman haparointia ja yleensä johtuu siitä, että heitän palkan huonosti, mikä aiheuttaa siiirtymistä. Maahanmenoa ja istumista on myös nopeutettu leikillä eli käsky-leikkiminen-käsky-leikkiminen.

Kotona paikallaanoloissa on hieman otettava pakkia. Piiloon mennessä on alkanut varastaa. Koulutuksissa on pysynyt tosi hienosti paikallaan. Tänään kävin palkkaamassa vain kerran puolen minuutin kohdalla ja pysyi hienosti 2 minuuttia. Ainut ongelma on, että jouduin kahdesti käskemään istumaan maakuuasennosta. Näitä ei ollakaan treenattu kotona ihan vain sen takia, ettei ennakoisi ja varastaisi luoksetultaessa. Pikemminkin olen vahvistanut makuuasentoa vierelle tullessani. Hieman voisi siis tehdä myös istumaannousuja.

Alokasluokan liikkeistä siis kokonaan harjoittelematta ovat seuraaminen ja hyppy. Yllättävän pitkällä ollaan, vaikka jossain vaiheessa tuntui, ettei edistystä juuri tapahdu.

Katin ohjeiden mukaisesti on jatkettu damin kantoharjoituksia lähes päivittäin. On jo tajunnut, että damin tuomisesta seuraa jotain hyvää eli aika pienellä houkuttelulla tuo damin. Suuri muutos entiseen päinvastaiseen suuntaan vetämiseen. Toki nuo namit aiheuttavat damin tiputtelua, mutta olen kyllä vaatinut, että pitää suussa niin kauan, että otan damin itselleni.

Koulutuksissa käynti on tuonut muutakin positiivista tullessaan. Tänään jo vaikutti siltä, että Kiki haluaa autoon sisälle. On ymmärtänyt, että sillä voi tuoda kivaa tullessaan. Entinen auton pakoilu on loppunut. Malttaa myös odottaa takapenkillä istualtaan vapauttamista autosta entisen paniikinomaisen pakoiluyritysten sijaan. Elämä on siis helpottunut huomattavasti.

%d bloggers like this: