ALO1 ja AVOn treenisuunnitelma

Pieksämäeltä saavutettiin tokokisojen tavoite eli ALO1-tulos.

luoksepäästävyys 10
paikalla makaaminen 8
seuraaminen kytkettynä 9
seuraaminen taluttimetta 8,5
maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
luoksetulo 10
seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5
estehyppy 9,5
kokonaisvaikutus 10
yht. 162 pistettä

Pienestä jäi tälläkin kertaa kiinni, kun yhteistulokset 162 pistettä. Tyytyväinen olin seuraamisiin ja hyppyyn. Menivät edellistä kertaa paremmin. Itse jännitin kyllä tällä kertaa enemmän, osittain varmaan siksi, että yleensä varma paikkamakuu vaati kaksoiskäskyn – Kiki oli kiinnostunut liikkurista eikä ollut kontaktissa kunnolla.  Yhteistuloksiin olin kuitenkin todella tyytyväinen. Alkukesän tavoitteena siis TK1-tunnus. Alunperin ei ollut varmaan suurempia kisasuunnitelmia tälle vuodelle, mutta nyt näyttää siltä, että tässähän ollaan jo AVOon tähtäämässä tämän vuoden puolella, mikä tarkoittaa treenisuunnitelman tekoa (ja ylipäätään liikkeiden tietämistä)

Avoin luokka (kerroin)

Paikalla makaaminen (3)

  • näkösuojassa ollaan tehty aiemmin paikkamakuita, mutta ei varmaan noin pitkää aikaa, joten vähän lisää treeniä, mutta tämä ei pitäisi olla mahdoton

Seuraaminen taluttimetta (2)

  • treenattava suoraa asentoa ja perusasentoa eli samat ongelmat kuin ennenkin

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (2)

  • taaksemenoja ei olla tehty, mutten usko sen kovin paljon tätä vaikeuttavan, palattava maahanmenoissa taaksepäin ja otettava lähempää varmoja maahanmenoja ja kiinnitettävä huomiota äänenpainoihin ja ääntämiseen

Luoksetulo (3)

  • Pysäytyksessä onkin meille haastetta, aiemmin oltiin tässä jo jollain tavalla edistytty, mutta nyt on aloitettu taas ihan alusta, kun ei ole tätä välillä treenattu. Kiki ennakoi melko herkästi, joten tehtävä paljon pelkkiä luoksetuloja, ettei ennakoisi liikaa. Samoin oltava tarkkana pallolla palkatessa, että ei liikuta kättä ennenkuin on sanonut käskyn. Välillä voi tehdä hämäysheittoinakin. Muistettava palkata vain nopeista ja täsmällisistä suorituksista, kun alku saadaan menemään. Loppuluoksetulossa poistettava käteen tökkääminen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä (2)

  • sama kuin maahanmenon kanssa

Noutaminen (2)

  • Noh, se pureskelu pitää karsia eli enemmän sisällä pitotreeniä. Irti-käskyn treenaamista lisää. Samoin perusasentoon tulon treenausta.

Kauko-ohjaus (3)

  • Tässä suurin ongelma lienee matka eli aletaan kasvattamaan matkaa vähitellen. Muuten tekee melko hyvin ja napakasti liikkeiden vaihdot. Kiinnitettävä huomiota kuitenkin liikkumiseen, ettei matkan lisääminen pilaa hyvää suoritusta.

Estehyppy (2)

  • Tätä ei olla myöskään treenattu istu-käskyn kanssa eikä takaisin hyppynä. Aionkin jättää tämän vielä treenaamatta, kunnes saadaan ALOsta se viimeinen 1-tulos, ettei ala tarjoamaan tässä vaiheessa.

Kokonaisvaikutus (1)

  • Kiinnitettävä huomiota palkkaustapaan liikkeiden välillä siten että motivoisi koiraa oikeasti. Samoin kertominen mitä seuraavaksi tehdään.

Tokoilun tilanne

Luoksepäästävyyttä on nyt tokossa harjoiteltu ja tänään oli ensimmäinen kerta, kun ei yhtään peruuttanut. Perusasennon osalta on mennyt hyvin, hieman paremmin voisi olla tassut samalla linjalla. Turhan paljon tulee vain koulutuksissa perusasentoa tehtyä, niin lopussa alkaa kärsimään tarkkuus. Syksyn ongelmana ollut vinous on myös saatu pois pääasiassa makupalan antamisella kuonon vasemmalta puolelta.

Seuraamisharjoituksia ei olla kotioloissa vieläkään oikein aloitettu. Sanakin on lopullisesti päättämättä – sivu, seuraa vai joku muu. Harjoituksiin vinkkejä mm. makupala korkeammalla, ei siis ihan niin selkeää imuttamista. Asento tahtoo tällöin vinoutua, joten sitä voi yrittää korjata liikkumalla nopeammin, liikkumalla vasemmalle puolikaaressa tai ympyrää tehden, jolloin vinouden pitäisi pikkuhiljaa kadota. Makupalan antopaikalla myös merkitystä kuten perusasennossakin.

Tänään tein ensimmäistä kertaa häiriön alla luoksetulon sivulle, ei siis vauhtiluoksetulona. Hieman liikaa ahnehdin, kun otin liian pitkän matkan, tuli luokse, mutta ohitti ja meni haistelemaan omiaan. Seuraava yritys lähempää onnistui hienosti. Vauhtiluoksetulot ovat tähän mennessä aina onnistuneet. Ekaa kertaa tein myös ilman hihnaa.

Seisomista on myös harjoiteltu ja erityisesti suoraan jättävänä liikkeenä. Vapautus taaksepäin. Aika hyvin kyllä pysyy, mutta joskus hieman tassujen siirtelyä. Vielä olen tyrkännyt makupalan suuhun käskyn sanoessani, mutta pikkuhiljaa olen luopumassa makupalasta käskyn yhdeydessä ja makupalan saa, jos on onnistuneesti jäänyt seisomaan.  Maahanmenot ovat hyviä. Onkin alettu tehdä maahanmenoja myös jättävänä liikkeenä. Niissä hieman haparointia ja yleensä johtuu siitä, että heitän palkan huonosti, mikä aiheuttaa siiirtymistä. Maahanmenoa ja istumista on myös nopeutettu leikillä eli käsky-leikkiminen-käsky-leikkiminen.

Kotona paikallaanoloissa on hieman otettava pakkia. Piiloon mennessä on alkanut varastaa. Koulutuksissa on pysynyt tosi hienosti paikallaan. Tänään kävin palkkaamassa vain kerran puolen minuutin kohdalla ja pysyi hienosti 2 minuuttia. Ainut ongelma on, että jouduin kahdesti käskemään istumaan maakuuasennosta. Näitä ei ollakaan treenattu kotona ihan vain sen takia, ettei ennakoisi ja varastaisi luoksetultaessa. Pikemminkin olen vahvistanut makuuasentoa vierelle tullessani. Hieman voisi siis tehdä myös istumaannousuja.

Alokasluokan liikkeistä siis kokonaan harjoittelematta ovat seuraaminen ja hyppy. Yllättävän pitkällä ollaan, vaikka jossain vaiheessa tuntui, ettei edistystä juuri tapahdu.

Katin ohjeiden mukaisesti on jatkettu damin kantoharjoituksia lähes päivittäin. On jo tajunnut, että damin tuomisesta seuraa jotain hyvää eli aika pienellä houkuttelulla tuo damin. Suuri muutos entiseen päinvastaiseen suuntaan vetämiseen. Toki nuo namit aiheuttavat damin tiputtelua, mutta olen kyllä vaatinut, että pitää suussa niin kauan, että otan damin itselleni.

Koulutuksissa käynti on tuonut muutakin positiivista tullessaan. Tänään jo vaikutti siltä, että Kiki haluaa autoon sisälle. On ymmärtänyt, että sillä voi tuoda kivaa tullessaan. Entinen auton pakoilu on loppunut. Malttaa myös odottaa takapenkillä istualtaan vapauttamista autosta entisen paniikinomaisen pakoiluyritysten sijaan. Elämä on siis helpottunut huomattavasti.

Viimesiä viedään tälle syksyä

Pentukoulutukset alkavat käydä vähiin. Noutajapuolella enää pari kertaa jäljellä.

Lauantain koulutuksessa kerrattiin opittua. Malttiharjoitukset ovat tuottaneet tulosta ja Kiki pysyy melko hyvin paikallaan, vielä on hiomista, mutta nyt uskaltaa jo jättää pidempäänkin matkaan paikalleen. Häiriöitä vaan lähellä lisää ja sitten pidempää matkaa ja esteiden taa. Seuraamiseen saatiin taas yksi vaihtoehtoinen tapa toimia eli klikkerillä kouluttaminen. Alkuun naksutellaan, kun itse pakittaa ja koira seuraa. Siitä edetään sivuttain kävelemiseen ja lopulta vierellä seuraamiseen. Vinkkinä myös, että voi miettiä onko katsekontakti välttämätön, kun hakeutuu silloin liian kauas. Naksun voi siis antaa esim. lapakosketuksesta jalkaan.

Muutenkin olen nyt lähinnä älynystyröiden aktivoimisen takia ottanut klikkerin käyttöön. Ollaan aloitettu hiirimattoharjoitukset (target), jotka ovatkin lähteneet hyvin käyntiin. Ekalla kerralla toki sai odottaa melko pitkään, että tajusi mistä ne nakkipalat saa, mutta sen jälkeen onkin sujunut huomattavasti helpommin. Häkkiin ajattelin tuolla nyt alkuun opettaa ja sitten varmaan aletaan sitä seuraamista myös harjoittelemaan.

Maahanmenoissa on tapahtunut edistystä eli lähes tajuaa sanan, mutta vaatii kyllä vielä käsimerkkiä. Sivu-käsky toimii muuten hienosti ilman eleitä, mutta makupalojen häivyttäminen on yllättävän vaikeaa. Ei tahdo millään tehdä, jos jättää nakin pois.

Noutopuolella on hieman vaihtelevampaa. Joskus tuo joskus ei. Sisällä lelut toimii. Dameilla hieman heikompaa, mutta mahdollista. Riista on edelleen suurta herkkua…

Paukkuarkuutta ei Kikissä ole huomattavissa. Aloitettiin aikaa sitten starttipistoolilla ja nyt on haulikotkin kuunneltu.

Pureminen on hieman vähentynyt ja nyt ainakin tajuaa ei-käskyn, mutta edelleen saa varoa pomppivia hampaita.

 

Pienestä kii’

On se kyllä pienestä kiinni tuo harjoittelun onnistuminen.

Tänään on tehty maahanmenoja pallon kanssa pariin otteeseen toisaalta nopeuden saamiseksi ja toisaalta samalla tulee noutoharjoutuksia siinä mielessä, että tehdään ihminen turvalliseksi. Maahanmenosta olen heittänyt pallon ja ollut itse niin kulmassa, ettei Kiki pääse ohittamaan. Alkuun toki yritti kovastikin ohittaa, mutta kyllä nyt jo viimeisillä kerroilla olen saanut tulemaan syliin, kun aloin makaamaan lopulta selälläni, että saan koiran kiinnostumaan itsestäni. Lopputuloksena hieno palautus luokse suoraan syliin ilman pelkoa pallon viemisestä. Näitä harjoituksia tullaan jatkamaan myös dameilla.

Viikonlopun jäljiltä ajatukset ovat hieman sekaisin, että mitä tässä nyt alkaisi harjoittelemaan. Olen nimittäin sitä mieltä, että pääsääntöisesti paria asiaa pyritään samalla ajanjaksolle intensiivisemmin opettamaan. Toki muitakin juttuja joko hiotaan tai sitten ihan vain kokeillaan, mutta varsinainen treenaus pitäisi keskittää. Ainakin tuo maahanmeno on nyt yksi niistä asioista, koska sitä oltiin aloitettu treenaamaan jo aiemmin. Toiseksi asiaksi taidan ottaa nuo maltti/paikallaanoloharjoitukset, koska koira on niille vastaanottavainen ja niitä alkaa tarvitsemaan ihan käytännön elämässä. Paikallaanoloa on kyllä tullut automaattisesti harjoiteltua, kun vapaa-käskyä on opeteltu, mutta kyllä lenkeillä irtipäästettäessä olen vaatinut paikallaanolon. Olin aloittanut jo hieman liikkua koiran ympärillä, mutta nyt lisätään häiriöitä ja matkaakin jossain vaiheessa.

Ensimmäiset viralliset koulutukset takana

Kesä on loppunut ja sitä myöten Kikillä on alkanut koulu. Pari kertaa Kiki on nyt käynyt KooKoo99:n koulutuksessa ja viikon päästä alkaa myös noutajakoirapuolen koulutus. Yllättäen kentällä on mennyt hyvin. Nakeilla saa koiran kontaktin hyvin pysymään, kun haluaa. Hieman on kotona kokeiltu maahanmenoa ja sivulletuloa ja molemmat onnistuivat kentällä odotettua paremmin. Tähän mennessä olen maahanmenoa opettanut istumisen kautta, mutta tästä eteenpäin teen maahanmenoa suoraan seisonta-asennosta. Sivulletulossa täytyy kiinnittää myös huomiota oikeaan paikkaan tarkemmin. Mielestäni koiran kuuliaisuus lisääntyy koulutuksen myötä. Käsienpurennan kieltämisen lisäksi saadaan siis positiivistakin yhteistä aikaa. Hampaidenlähtö ei tunnu loppuvan tai no ainakaan se pureskelu.

Tähän mennessä olen hyvin harvakseltaan näyttänyt Kikille sorsan siipeä, mutta vasta nyt viikonloppuna tein ensimmäisen lyhyen jäljen jäistä varista raahaamalla. Hitaasti mutta varmasti Kiki vaakun löysi ja kun otin vaakun omaan käteeni, löytyi myös into sitä kantaa. Napakalla otteella ylpeänä vaakkua kantoi. Ei siis ainakaan mitään ongelmaan vaakun suussapidon suhteen, vaikka alkuun joutui hieman hakemaan kunnollista otetta, mutta lopulta hyvällä otteella jatkoi kantoa. Tästä on hyvä jatkaa. Edelleen tosin Kiki on hyvin omistushaluinen riistan ja damien ja vähän kaiken suhteen, joten sisätiloissa on pääasiassa dameilla treenattu. Sisätreenejä jatketaan. Tämän viikon oivallus Kikiltä onkin ollut, että damin tuominen on kannattavaa, mutta aivan ei ihan joka kerta tuo oivallus palaudu mieleen.

Kokoa ja massaa on tullut entiseen nähden huomattavasti. Enää ei ole laiha ruipelo, vaan nahan lisäksi on hieman  rasvaakin. Koira näyttää huomattavasti terveemmältä.

Joulu 2009

Keskiviikkona reissattiin Kempuksen kanssa junalla kohti Joensuuta. Ekalla osuudella seurana oli pari kissaa, jotka olis haissu niiiiin kivalle, vaan piti vaan paikallaan olla. Toisella osuudella Pieksämäeltä vieressä oli pinseri korissa, jota ei sit ollenkaan huomattu. Pinseri oli menossa moikkaamaan toista tolleria. Tädit ja lapset kävi rapsuttelemassa matkan varrella Kempusta. Hienosti osas olla, vaikka välillä ääntelikin siihen malliin, että vieläks tää tylsyys jatkuu. Kotona avattiin sit etukäteen joululahjaks saatu Lidlin lihapullapakkaus. Pullilla ladattiin Kongi ja siinä se aika aina välillä vierähti. 

Eilen tehtiin pitkä lenkki lumessa ja ajokoira seurana. Illalla olikin sitten kinkun aika. Tänään pakkasta on ollu 27 astetta, joten katsottiin viisaimmaksi pysyä sisätiloissa suurin osa ajasta. Nättiähän tuolla olis, mutta tuo kylmyys. Ajokoirakin on eteisessä lämmittelemässä ja sehän on Kempukselle tuskaa, kun ei pääse leikkimään vaikka niin lähellä olis. Aina pitää ponkaista ylös, jos vähänkin rapinaa kuuluu oven takaa, tai jos isä lähtee tupakalle, niin kyllä oltais mukaan menossa.

Viime aikoina oon yrittäny treenata Kempuksen kanssa lähinnä seuraamista. Kehitystäkin on hieman tapahtunut, joten matkaa vois alkaa siitä yhdestä kahdesta askeleesta pidentämään. Treenaan aina makupaloilla, kun toimivat parhaiten ja mahdollisimman paljon oon yrittänyt seurauttaa ennen ruoan antamista. Intoa on tullu ihan eri tavalla koiralla tuohon seuraamiseen. Ite en oo vaan tuosta seuraamisesta niin hirveesti kiinnostunu, joten on jääny turhan vähälle. Hyppyjä tuli kokeiltua viime viikolla ja tosi nätisti meni, mitä nyt omia mokia tuli tehtyä. Hyppyestekin löytyi putkiremontin myötä siirtyneenä. Alokasluokan hyppy alkaa siis olla jo kohdillaan, pientä hiomista enää. Seiso käskyssä on edetty siten, että liikkeestä onnistuu hyvin ja istumasta tai maasta seisomaan nousu on viime aikoina mennyt perille. Välillä vielä avitan, mutta on alkanu ymmärtää mitä pitää tehdä. Kesän treenaus on siis tuottanut tulosta. Huvikseen oon opettanu myös pakittamaan. Ymmärtää käskyn, mutta ei vielä kovin pitkälle mene eli pituutta aletaan kasvattamaan vähitellen. Jonkun verran oon tehny maahanmenoja myös luoksetulon yhteydessä lyhyestä matkasta, ettei ehdi kiihyttelemään liikoja.

Itse sain joululahjaks ekan digikamerani, joten lähiaikoina on todennäköisesti odotettavissa paaaaljon kuvia Kempuksesta.

Toko 4 ja vähän muutakin

Ohjelmassa oli tällä kertaa seuraamista, paikallaanpysymistä ja noutoa. Seuraamista onkin Kempuksen kanssa viimeaikoina harjoiteltu hieman enemmän ja alkaa pysymään paremmin oikealla paikalla. Hihnassa kulkeminen on ollut myös oppilistalla, missä on tapahtunut selkeästi edistymistä. Noutamista edelti leikki, jossa leikitettiin koiraa lelulla ja äkkiä pysähdyttiin ja käskettiin koira esim. istumaan tai maahan. Opetti ainakin nopeutta käskyn noudattamisessa, koska sitä nopeammin pääsi uudestaan leikkimään. Tämä on Kempukselle hyvä ja toimiva harjoitus. Noutamisessa ei meille erityisemmin mitään uutta ollut. Voi tosin kiinnittää huomiota, ettei aina tee asioita rutiininomaisesti kuten laita koiraa vierelle istumaan, ettei ole ennalta-arvattava. Lisäksi avo-luokassa noutamisen pitäisi tapahtua ilman luoksetulokäskyä. Paikallaanpysyminen tehtiin limittäin maahanmenona eli koira maahan ja muutaman metrin päähän ja n. minuutin paikallaanolo. Ei olla Kempuksen kanssa aiemmin noin pitkää aikaa kokeiltu, mutta tosi hienosti pysyi kunnes häiriöt kävivät ylivoimaisiksi muiden koirien noustessa. Korjaus tapahtuu viemällä koira takaisin paikalleen ja käskemällä uudestaan maahan. Ei välttämättä tarvitse mennä enää niin kauas, että ei ehdi uudelleen nousta.

Misnun koulutuksessa homma kävi työstä, kun ei millään meinannut saada kontaktia pysymään hetkeä pidempään. Loppuhuipennus oli kuitenkin hieno. Luoksetulo meni todella hienosti. Ensimmäistä kertaa uskalsin jättää yksin paikalleen koulutuskentällä ja matkaa kertyi aika paljon. Hienosti odotti ja totteli käskyä ja vielä tuli sivulle nätisti käskystä istumaan. Leikki oli ansaittu ja koira saatiin mallikkaasti kiinni hihnaan.

Malttia Kempus harjoitteli paukkuharjoituksissa.

Olen lisännyt Kempuksen liikuntaa aamulenkitysten verran eli ehdin käyttämään pidemmän lenkin, kun menen iltavuoroon ja viikonloppuisin. Ennen tokoa on käyty mäyräkoira-Taavin kanssa lenkillä ja Misnun koulutuksia ennen koirapuistossa, että enimmät energiat jäävät muualle kuin koulutuskentälle.

Kaiken kaikkiaan tekemistä riitti viikonloppuna sen verran paljon yhdelle tollerille, että kotona ei virtaa enää riittänyt kuin loikoiluun.

%d bloggers like this: