Tollerileiri 2009 + taipparit

Taippareissa käytiin kokeilemassa ennen Tollerileirille lähtöä ja valitettavasti sitä ykköstulosta ei tullut. Vesinouto meni mallikkaasti, mutta hakuruudussa ei tuonut takimmaisia vaakkuja. Hakua teki kyllä hyvin ja löysi vaakut, mutta kauempaa ei ottanut mukaansa. Treeneissä keskityttäneen hakuruudun tekoon siten, että viedään vaakut tai damit motivoidusti siten, että noudettavat ovat näkymättömissä eli Kempus ei saa tukea ohjaajasta. Myös spontaania ylösottamista voisi tehdä eli kehut, jos koira tuo oma-aloitteisesti itsekseen löytämänsä vaakun.

Eka Tollerileiri takana ja hyvin fiiliksin. Johanna Lumpeen aloitteleville tokoilijoille järjestämä koulutus antoi lisäpotkua ja kisatavoitetta lähdetään jahtaamaan nyt uudella innolla. Kesäksi ei ole suurempia suunnitelmia, joten nyt alkoi suunnitelmallinen treenaus ja ehkä Kempuksen saisi kisakuntoon ennen metsästyskauden alkua. Leirillä oli kiva nähdä tuttuja ja moikata uusiakin tuttavuuksia mm. Kempuksen veljen Bamsen näin ensimmäistä kertaa sitten pentuajan. Kempuksen ja Mortti-iskän suhde oli hieman vaihteleva, ensin ei tykätty, sitten leikittiin ja sitten taas muristiin. Kempuksessa on kyllä paljon Mortin näköä.

Parin kuukauden tauko tokosta on tehnyt Kempukselle hyvää ja vauhtia ja intoa on ihan uuteen malliin. Treeneistä täytyykin nyt tehdä mielenkiintoisempia ja hakea sitä intoa yhteistyöhön. Ja saada itseni innostumaan seuraamisen opettamisesta, kun on jäänyt treenaaminen ihan omasta mielenkiinnon puutteesta seuraa käskyä kohtaan. Boring… mutta nyt asennemuutos.

Yleisluontoisena juttuna voi kiinnittää enemmän huomiota koiran mielentilaan eli esim. maahanmenossa palkita rauhallisuudesta. Suunnitelmallisuuden voisi muistaa ja palkata siitä mitä treenaa. Mielenkiinnon säilymisessä voi tehdä treenit siten, ettei anna koiran haistella ollenkaan treenialueella, että tietää, että on tosi kyseessä ja että nyt keskityttävä täysin ohjaajaan.

Nopeutta olen aiemmin lähtenyt hakemaan leluilla, mutta makupalat näyttivät toimivan tosi hyvin. Esim. maahanmenossa itse peruutetaan ja käskystä koira maahan ja palkka heitetään etujalkojen väliin. Palkkaus vain nopeista suorituksista. Maahanmenossa treeneissä apuna voi käyttää kroppaa, mutta muistettava kisoihin tähdätessä häivyttää pois. Nopeuden hakeminen leluilla esim. luoksetuloissa/läpijuoksussa toiminee paremmin.

Nopeuden lisäksi toinen ongelmakohta on ollut seuraaminen. Muistettava pitää matka parin askeleen pituisena ja kun ne sujuvat lähdetään kasvattamaan matkaa. Ongelmana ollut etääntyminen vasemmalle ja/tai mielenkiinnon siirtyminen hajuihin. Kääntymisellä tarkkuutta seuraamiseen eli askel eteen, toinen oikealle, perusasento ja palkka.  Alkuun homma koko ajan makupalalla, mutta melko nopeasti siirrytään palkkaukseen vain lopussa. Seuraamisessa myös muistettava itsellä kädet rentoina sivulla. Kilpailuissa käsien pitäisi kuitenkin liikkua, joten käsien normaalit liikkeet mukaan vähitellen. Koira totutettava molempiin.

Hypyssä otettava treeneihin seiso käsky. Luoksetulossa kiinnitettävä huomiota omiin käsiin. Koiran tulisi kilpailuissa ottaa kokoajan kontaktia eli esim. peilin avulla voi treenata kontaktia ilman, että itse täytyy kääntyä koiran suuntaan.

Kempus tuppaa pureksimaan puukapuloita, joten se tulisi kitkeä pois. Tähän en kuitenkaan käytä nyt aikaa, koska avoin luokka ei ole tavoitteena. Periaatteessa ota-käsky pitäisi opettaa alusta asti uusiksi. Ensin kapulasta pitää kahdella kädellä kiinni, sitten vain toisella ja kokonaan pois. Lattialta nostossa alkuun myös kahdella kädellä kiinni ja tämän jälkeen vain yhdellä ja lopulta kokonaan pois. Sama homma perusasennosta uusiksi. Aluksi voi pitää varovasti kiinni koiran alaleuasta ja kuonosta, että koira oppii, ettei saa mutustaa kapulaa. Alkuun opettaminen sellaisella kapulalla, jota ei saa rikki. Kempus ottaa kyllä metalliesineitä suuhun, mutta hieman vierastaa niitä. Leirillä alkoi haukkua, kun koki tilanteen epämiellyttäväksi.

Kilpailuihin tähdätessä pitäisi muistaa harjoitella sarjoja eli palkkaus vasta parin kolmen liikkeen jälkeen, että koira tottuu, ettei kisoissa saa palkkaa kuin vasta lopussa. 

Ensi lauantaina on tiedossa ryhmänäyttely Mikkelissä…

Hakuruudun harjoittelu

Emman omistajan kanssa oltiin eilen Suskan luona harjoittelemassa hakuruutua. Mitä siitä sitten jäi mieleen… No, luoksetulossa pitäisi muistaa käyttää pilliä… (ai mikä pilli). Ruutuun min. 5 damia. Harjoitus tehdään motivoituna siten, että koiraa innostetaan (ääntely sallittu), kun dami laitetaan paikalleen – koiran on siis huomattava damin paikka. Damien sijoittelussa on hyvä huomioida, ettei koiralle alussa tulisi mahdollisuutta vaihtaa damia eli dami puun/kiven eteen, joten takaa juostessa ei törmää dameihin. Helpottaa, jos tekee vaihtelevassa maastossa. Damien sijoittelu myös syvyyssuunnassa. Olisko ruutu ollu n. 15×10 m. Taippareissa pisin etäisyys on vähintään 50 m. Viimeinen dami heitetään, kun koira on jo lähetyspaikalla. Harjoittelua voi vaikeuttaa samassa paikassa seuraavana päivänä siten, ettei tehdä motivoituna. Hakuruutua treenataan vähän eli n. kerran kuukaudessa tai vähemmänkin. Luoksetulossa tärkeintä, että koira tuo damin lähelle – käteen palautus ei tässä vaiheessa ole välttämötöntä.

Kempus pääsi maiskuttamaan muovista damia ja eipä koiralla näyttänyt olevan ongelmia sen kanssa. Jäisen kanin kimppuun hyökkäsi myös mielellään. Pikkumurahduskin taisi päästä, kun otin kanin pois.

Tänään harjoitellaan Kempuksen kanssa lukuvuoden avajaisissa yleisötapahtumissa olemista.

Osa kuvista on nyt skannattu katseltaviksi.

%d bloggers like this: