ALO1 ja AVOn treenisuunnitelma

Pieksämäeltä saavutettiin tokokisojen tavoite eli ALO1-tulos.

luoksepäästävyys 10
paikalla makaaminen 8
seuraaminen kytkettynä 9
seuraaminen taluttimetta 8,5
maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
luoksetulo 10
seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5
estehyppy 9,5
kokonaisvaikutus 10
yht. 162 pistettä

Pienestä jäi tälläkin kertaa kiinni, kun yhteistulokset 162 pistettä. Tyytyväinen olin seuraamisiin ja hyppyyn. Menivät edellistä kertaa paremmin. Itse jännitin kyllä tällä kertaa enemmän, osittain varmaan siksi, että yleensä varma paikkamakuu vaati kaksoiskäskyn – Kiki oli kiinnostunut liikkurista eikä ollut kontaktissa kunnolla.  Yhteistuloksiin olin kuitenkin todella tyytyväinen. Alkukesän tavoitteena siis TK1-tunnus. Alunperin ei ollut varmaan suurempia kisasuunnitelmia tälle vuodelle, mutta nyt näyttää siltä, että tässähän ollaan jo AVOon tähtäämässä tämän vuoden puolella, mikä tarkoittaa treenisuunnitelman tekoa (ja ylipäätään liikkeiden tietämistä)

Avoin luokka (kerroin)

Paikalla makaaminen (3)

  • näkösuojassa ollaan tehty aiemmin paikkamakuita, mutta ei varmaan noin pitkää aikaa, joten vähän lisää treeniä, mutta tämä ei pitäisi olla mahdoton

Seuraaminen taluttimetta (2)

  • treenattava suoraa asentoa ja perusasentoa eli samat ongelmat kuin ennenkin

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (2)

  • taaksemenoja ei olla tehty, mutten usko sen kovin paljon tätä vaikeuttavan, palattava maahanmenoissa taaksepäin ja otettava lähempää varmoja maahanmenoja ja kiinnitettävä huomiota äänenpainoihin ja ääntämiseen

Luoksetulo (3)

  • Pysäytyksessä onkin meille haastetta, aiemmin oltiin tässä jo jollain tavalla edistytty, mutta nyt on aloitettu taas ihan alusta, kun ei ole tätä välillä treenattu. Kiki ennakoi melko herkästi, joten tehtävä paljon pelkkiä luoksetuloja, ettei ennakoisi liikaa. Samoin oltava tarkkana pallolla palkatessa, että ei liikuta kättä ennenkuin on sanonut käskyn. Välillä voi tehdä hämäysheittoinakin. Muistettava palkata vain nopeista ja täsmällisistä suorituksista, kun alku saadaan menemään. Loppuluoksetulossa poistettava käteen tökkääminen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä (2)

  • sama kuin maahanmenon kanssa

Noutaminen (2)

  • Noh, se pureskelu pitää karsia eli enemmän sisällä pitotreeniä. Irti-käskyn treenaamista lisää. Samoin perusasentoon tulon treenausta.

Kauko-ohjaus (3)

  • Tässä suurin ongelma lienee matka eli aletaan kasvattamaan matkaa vähitellen. Muuten tekee melko hyvin ja napakasti liikkeiden vaihdot. Kiinnitettävä huomiota kuitenkin liikkumiseen, ettei matkan lisääminen pilaa hyvää suoritusta.

Estehyppy (2)

  • Tätä ei olla myöskään treenattu istu-käskyn kanssa eikä takaisin hyppynä. Aionkin jättää tämän vielä treenaamatta, kunnes saadaan ALOsta se viimeinen 1-tulos, ettei ala tarjoamaan tässä vaiheessa.

Kokonaisvaikutus (1)

  • Kiinnitettävä huomiota palkkaustapaan liikkeiden välillä siten että motivoisi koiraa oikeasti. Samoin kertominen mitä seuraavaksi tehdään.

Tokoa ja syysretkeilyä

Viimeaikojen tokoilutilanne:

– luoksepäästävyydet olen nyt tehnyt ilman nakkeja ja homma toimii edelleen, tuijottelee minkä kerkeää

– paikallaanolot on mennyt hienosti, pari kertaa tehty piilossa ollen. Kiinnitettävä huomiota yhdestä käskystä toimimiseen, tosin edelleen tarkoituksella on tehty vähän istumisia maahanmenosta. Enemmän sattumanvaraisuutta käskyihin.

-seuraamista on opeteltu pallolla ja vetolelulla, hommasta on alkanut tulla kivaa. Edelleenkään ei pysty paria kolmea askelta pidemmälle seuruuttamaan, mutta ei haittaa, enemmän treeniä vain tähän. Treeniohjeena jättää koira paikalleen, kävellä itse eteenpäin ja selkä koiraan päin pyytää sivulle. Samoin sama juttu, mutta kävelee eteenpäin ja kutsuu sivulle. Vahvistetaan sivu=seuraa käskyä.

– hyppyjä ei ole tehty paljon, mutta pääsääntöisesti kyllä lähtee hyppyyn käskystä, enemmän hiomista vain. Pallo toiselle puolelle palkaksi joko heittäen hypystä tai viemällä etukäteen. Voisi alkaa palkkaamaan seiso-käskyä kohta.

– perusasennossa kiinnitettävä huomiota selkälinjaan tassujen sijaan.

– luoksetuloissa ei myöskään suurempia ongelmia.

– seisomaan jäämistä opeteltu ilman makupalaa. Enemmän huomiota äänenpainoihin, että koira erottaa eri käskyt toisistaan. Treenataan ilman jäävyyttä eli eri käskyjen selkeyttä ja siten että matkaa lisätään.

Muuten syksy on lähtenyt käyntiin noutajien  peruskoulutuksia pitäen ja retkeillen retkeilyreiteillä. Säynätti oli positiivinen kokemus, tosin vaatii pari tuntia aikaa ja vähemmän vesisadetta. Noutokoulutukset ovat olleet valitettavasti jäähyllä syksyn muiden koulutusten lomassa. Kai se vaakku sieltä pakkasesta treeneihin kohta tulee itsestään… Temppukoulussa haetaan ”vain” kontaktia. Tähän mennessä on tehty pakittamista, kierimistä, kiertämistä, anomista ja kotona ajattelin alkaa harjoittelemaan tavaroiden keräämistä laatikkoon.

toko-kausi aloitettu

Tänä syksynä osallistutaan tokossa ALO-luokan ryhmään eli kilpailutavoitteellisessa ryhmässä ollaan mukana. Päivän anti:

luoksepäästävyys ok

paikallaanolo meni hyvin, jonkinverran vilkuili ympärilleen, neuvoina oli joko pitää takana ruokakuppia tai sitten paineistaa koiraa kaukaa esim. pallolla, että kiinnittää ohjaajaan huomiota tarkkaavaisesti. Ei kuitenkaan välttämättä palkkana pallon heittoa.

– häiriökontaktit meni ok koiralta, vaikka niitäkin vähän tehty. Tämän korjaaminen täytyy opetella eli jos katsoo muualle ”EI” (eikä mitään öpsistä), uudelleen sivu-käsky ja kehut ja palkkaus ja vapautus. Huomasin, etten itse oikein pysynyt mukana järjestyksessä, vaan unohtelin sivu-käskyä tai pelkässä sivu-käskyllä kielsin, äh. Muistettava, että sivu-käskyssä myös seuraamisen perusteet. Toisekseen auttaa kuulemma myös siihen, että koira kuuntelee ohjaajan käskyjä eikä muiden.

luoksetulossa ensin vauhtiluoksetulo ja toisena sivulletulolla. Menivät hyvin. Aikaisempaa vähemmän ”ylimenoa”.

seuraamista kun ei olla juuri harjoiteltu, niin pidin nakit kädessä. Käännöksiä ei myöskään olla viime aikoina tarkasti treenattu. Itse pitää nyt viimein päättää se käskysana ylipäätään. Huomasin käyttäväni useampaa. Tarkkuutta käännöksiin ja näitä voi/pitää tehdä myös ylimenevinä käännöksinä. Väliajoilla treenasin seuraamista narupallon avulla ja Kiki kyllä reagoi positiivisesti leikillä palkkaamiseen, joten liikkeenä meni kyllä paremmin kuin tavallisesti on mennyt. Tosin nakit kyllä tässä auttaa ja antaa anteeksi aika paljon.

Viime viikonlopun näyttelysaldona oli ERI-arvostelu ja junnujen kakkostila. Arvostelu löytyy Kikin omalta sivulta.

Tokoilun tilanne

Luoksepäästävyyttä on nyt tokossa harjoiteltu ja tänään oli ensimmäinen kerta, kun ei yhtään peruuttanut. Perusasennon osalta on mennyt hyvin, hieman paremmin voisi olla tassut samalla linjalla. Turhan paljon tulee vain koulutuksissa perusasentoa tehtyä, niin lopussa alkaa kärsimään tarkkuus. Syksyn ongelmana ollut vinous on myös saatu pois pääasiassa makupalan antamisella kuonon vasemmalta puolelta.

Seuraamisharjoituksia ei olla kotioloissa vieläkään oikein aloitettu. Sanakin on lopullisesti päättämättä – sivu, seuraa vai joku muu. Harjoituksiin vinkkejä mm. makupala korkeammalla, ei siis ihan niin selkeää imuttamista. Asento tahtoo tällöin vinoutua, joten sitä voi yrittää korjata liikkumalla nopeammin, liikkumalla vasemmalle puolikaaressa tai ympyrää tehden, jolloin vinouden pitäisi pikkuhiljaa kadota. Makupalan antopaikalla myös merkitystä kuten perusasennossakin.

Tänään tein ensimmäistä kertaa häiriön alla luoksetulon sivulle, ei siis vauhtiluoksetulona. Hieman liikaa ahnehdin, kun otin liian pitkän matkan, tuli luokse, mutta ohitti ja meni haistelemaan omiaan. Seuraava yritys lähempää onnistui hienosti. Vauhtiluoksetulot ovat tähän mennessä aina onnistuneet. Ekaa kertaa tein myös ilman hihnaa.

Seisomista on myös harjoiteltu ja erityisesti suoraan jättävänä liikkeenä. Vapautus taaksepäin. Aika hyvin kyllä pysyy, mutta joskus hieman tassujen siirtelyä. Vielä olen tyrkännyt makupalan suuhun käskyn sanoessani, mutta pikkuhiljaa olen luopumassa makupalasta käskyn yhdeydessä ja makupalan saa, jos on onnistuneesti jäänyt seisomaan.  Maahanmenot ovat hyviä. Onkin alettu tehdä maahanmenoja myös jättävänä liikkeenä. Niissä hieman haparointia ja yleensä johtuu siitä, että heitän palkan huonosti, mikä aiheuttaa siiirtymistä. Maahanmenoa ja istumista on myös nopeutettu leikillä eli käsky-leikkiminen-käsky-leikkiminen.

Kotona paikallaanoloissa on hieman otettava pakkia. Piiloon mennessä on alkanut varastaa. Koulutuksissa on pysynyt tosi hienosti paikallaan. Tänään kävin palkkaamassa vain kerran puolen minuutin kohdalla ja pysyi hienosti 2 minuuttia. Ainut ongelma on, että jouduin kahdesti käskemään istumaan maakuuasennosta. Näitä ei ollakaan treenattu kotona ihan vain sen takia, ettei ennakoisi ja varastaisi luoksetultaessa. Pikemminkin olen vahvistanut makuuasentoa vierelle tullessani. Hieman voisi siis tehdä myös istumaannousuja.

Alokasluokan liikkeistä siis kokonaan harjoittelematta ovat seuraaminen ja hyppy. Yllättävän pitkällä ollaan, vaikka jossain vaiheessa tuntui, ettei edistystä juuri tapahdu.

Katin ohjeiden mukaisesti on jatkettu damin kantoharjoituksia lähes päivittäin. On jo tajunnut, että damin tuomisesta seuraa jotain hyvää eli aika pienellä houkuttelulla tuo damin. Suuri muutos entiseen päinvastaiseen suuntaan vetämiseen. Toki nuo namit aiheuttavat damin tiputtelua, mutta olen kyllä vaatinut, että pitää suussa niin kauan, että otan damin itselleni.

Koulutuksissa käynti on tuonut muutakin positiivista tullessaan. Tänään jo vaikutti siltä, että Kiki haluaa autoon sisälle. On ymmärtänyt, että sillä voi tuoda kivaa tullessaan. Entinen auton pakoilu on loppunut. Malttaa myös odottaa takapenkillä istualtaan vapauttamista autosta entisen paniikinomaisen pakoiluyritysten sijaan. Elämä on siis helpottunut huomattavasti.

“Tavoitteellista tokoa”

Jesh! Jesh! Jesh! Mulla on aivan ihana, mahtava ja melkein tottelevainen koira!!!!

Tänään alkoi ”Tavoitteellista tokoa” -ryhmä ja Kiki toimi olosuhteisiin nähden loistavasti. Olosuhteilla tarkoitan pidempää taukoa säännöllisestä treenaamisesta. Tosin tammikuussa olen ryhdistäytynyt ja on treenattu uudestaan hihnassa kävelyä sekä aloitettu seiso-käskyn opettelu. Seisomisessa voi lisätä nyt häiriöitä. Paikallaanoloissa olen alkanut myös mennä välillä näkymättömiin. Tulevaa näyttelyuraa varten on aloitettu myös juoksuharjoitukset, joilla pyritään vähentämään pomppimista. Tällä hetkellä toimii vain väsyneellä koiralla…

Tokossa tänään käytiin läpi perusjuttuja. Luoksepäästävyyttä, joka meni entiseen nähden hyvin. Pikkuisen liikkui sivulta, mutta ei kuitenkaan noussut seisomaan. Kontaktin ottamista, jossa voisi tehdä pidempiäkin kontakteja ja huomioida oma kropan ja pään asento. Ehdotettiin myös ilmoittamaan koiralle, mikäli tekee väärin eli katsekontakti katkeaa. Laitetaan harkintaan. Perusasennot katsottiin. Kiki on just oikeassa asennossa ja omat korjauksetkin oli hyvin tehty. Samaan yhteyteen otettiin seuraamista, joka toimi nakeilla hyvin. Nyt pitää vain oikeasti aloittaa seuraamisen treenaaminen peilin avulla. Harkintaan sivu-käsky seuraamisessa tai sitten seuraa-sanalla. Lopuksi otettiin vauhtiluoksetulo, mikä ei olisi voinut mennä paremmin. Vaikka paikallaanoloa on treenattu arjessa useamman kerran päivään, niin siitä huolimatta häiriökoirat arveluttivat ja en ollut varma pysyykö paikallaan. Joskus vain pitää luottaa, että koira muistaa entiset opetuksen ja lisätä vaikeusastessa. Joskus tuo vaikeusasteen nostaminen tuntuu vain vaikealta, mutta toisaalta edistystä ei tapahdu, jos ei uskalla edetä.

Onpa kiva olla pitkästä aikaa ryhmässä, jossa selkeästi on koiria, joilla on perusjutut hallussa. Ensi viikkoa odottaessa 🙂

Viimesiä viedään tälle syksyä

Pentukoulutukset alkavat käydä vähiin. Noutajapuolella enää pari kertaa jäljellä.

Lauantain koulutuksessa kerrattiin opittua. Malttiharjoitukset ovat tuottaneet tulosta ja Kiki pysyy melko hyvin paikallaan, vielä on hiomista, mutta nyt uskaltaa jo jättää pidempäänkin matkaan paikalleen. Häiriöitä vaan lähellä lisää ja sitten pidempää matkaa ja esteiden taa. Seuraamiseen saatiin taas yksi vaihtoehtoinen tapa toimia eli klikkerillä kouluttaminen. Alkuun naksutellaan, kun itse pakittaa ja koira seuraa. Siitä edetään sivuttain kävelemiseen ja lopulta vierellä seuraamiseen. Vinkkinä myös, että voi miettiä onko katsekontakti välttämätön, kun hakeutuu silloin liian kauas. Naksun voi siis antaa esim. lapakosketuksesta jalkaan.

Muutenkin olen nyt lähinnä älynystyröiden aktivoimisen takia ottanut klikkerin käyttöön. Ollaan aloitettu hiirimattoharjoitukset (target), jotka ovatkin lähteneet hyvin käyntiin. Ekalla kerralla toki sai odottaa melko pitkään, että tajusi mistä ne nakkipalat saa, mutta sen jälkeen onkin sujunut huomattavasti helpommin. Häkkiin ajattelin tuolla nyt alkuun opettaa ja sitten varmaan aletaan sitä seuraamista myös harjoittelemaan.

Maahanmenoissa on tapahtunut edistystä eli lähes tajuaa sanan, mutta vaatii kyllä vielä käsimerkkiä. Sivu-käsky toimii muuten hienosti ilman eleitä, mutta makupalojen häivyttäminen on yllättävän vaikeaa. Ei tahdo millään tehdä, jos jättää nakin pois.

Noutopuolella on hieman vaihtelevampaa. Joskus tuo joskus ei. Sisällä lelut toimii. Dameilla hieman heikompaa, mutta mahdollista. Riista on edelleen suurta herkkua…

Paukkuarkuutta ei Kikissä ole huomattavissa. Aloitettiin aikaa sitten starttipistoolilla ja nyt on haulikotkin kuunneltu.

Pureminen on hieman vähentynyt ja nyt ainakin tajuaa ei-käskyn, mutta edelleen saa varoa pomppivia hampaita.

 

Training

Maanantaina käytiin noutajapuolen koulutuksessa, lähinnä luoksetuloja ja luoksepäästävyyttä käytiin läpi. Sieltä ei irronnut mitään uutta. Tänään vuorossa oli KK99 puolella pujotteluja ja hihnaharjoituksia. Totesin, että itsellä ihan perusjutut kunnossa, mitkä ei välttämättä itsestäänselvyyksiä (näin sain huomata) jo ihan tekniikan suhteen. Namit aina vasemmassa taskussa ja vasemmalla kädellä palkataan koiraa vasemmalla puolella, hihna oikeassa kädessä. Luoksepäästävyydessä ei Kikin kanssa ole vielä ollut ongelmia, niin kiinnostunut on nakeista. Varsinaisestihan en ole opettanut seuraamista, mutta olen kyllä huomannut, että koira tuppaa olemaan hieman vinossa vieressä kulkiessaan, kun odottaa nameja. Tähän sain toimivan vinkin seuruutta koiraa alkuun pelkästään suoria pätkiä ja toisekseen pitämään makupalat kuonon vasemmalla puolella, mikä oikaisee koiran suoremmaksi. Kotosalla olen toteuttanut jonkin verran myös Cesar Millan vinkkejä eli seuruuttamista (”mennään”) lyhyessä hihnassa, hihna ylhäällä kaulalla. Aloitin hyvin lyhyillä matkoilla ja nyt homma alkaa toimia, ettei yritä nuuhkia mitään tai edistää. Tämä on hyvin mukava ulkoilutapa kaupunkialueella, kun koira pysyy lähellä ja ei opi vetämään. Pissalenkit on sitten erikseen vapautuksen kanssa. Tällä tyylillä pystyy menemään omaa vauhtiaan huoletta ja rauhallisena, kun koira kulkee rauhallisen alistuvana vierellä. Millanilta on muuten juuri ilmestynyt pentuja varten tarkoitettu kirja: Koirakuiskaajan pentukoulu : opas tasapainoiseen koiraelämään (Karisto 2011). Vielä en ole tuota käsiini saanut, mutta kiinnostaisi kyllä lukea, vaikka Millanin näkemykset poikkeavat hyvin paljon monista muista vallalla olevista. Toisaalta yleensä ei olekaan kyse temppujen oppimisesta vaan enemmän koirien käyttäytymisestä ja ihmisten kouluttamisesta.

Hampaidenlähtö taitaa nyt olla viimeisillään, kun molemmat kulmurit on jo tippunut pois. Enää odotellaan puremisen poistumista…

Perjantaina käytiin kiertämässä Valkeajärvi (n. 4 km) ja jälkeen syötiin nuotiolla tehtyä ruokaa. Huomiselle luvassa Urpolanlammen kierto (n. 2 km).

%d bloggers like this: