”Varokaa heikkoa jäätä”

Koulutuksessa on muuten pidetty hiljaiseloa, mutta seiso-käskyä on hieman treenattu ja nyt siinä alkaa hieman näkymään edistystä. Ainakin sisätiloissa jo alkaa toimimaan.

Eilen käytiin kiertämässä lampi ja sehän olikin ehkä hieman huono ajatus. Koirassa oli virtaa muille jakaa ja niinhän siinä kävi, että kun koiran jaloista kimposi risu jäälle, niin sinne koira sitten perässä. Kielto- ja luoksetulokäskyt taisivat tulla sen verran kovalla voluumilla, että varmasti kuuluivat lammen toiselle puolelle saakka. No ei siinä mitään, jää ei pettänyt ja koira saatiin turvallisesti maankamaralle. Virta ei kuitenkaan loppunut ja innostuneena juoksi seuraavasta kaarroksesta suorilla jäille. Itse olin sen verran kaempana, etten nähnyt mitä tapahtui, mutta molskaus kuului ja meistähän lähti lisää ääntä. Mies osoitti myös kilpajuoksihan elkeitä… Siinä vaiheessa, kun saavuin paikalle, koira oli kammennut itsensä ylös jäistä ja innokkaana ravisteli vettä turkistaan. Ei ollut millänsäkään. Koiralle ei jäänyt traumoja, mikä voi toisaalta olla hieman huonokin juttu, jos ei opi varomaan jäällä oloa.  Toisaalta hyvä, ettei kuitenkaan joutunut shokkiin vaan oli toimintakykyinen. Kempuksella on ollut tapana käydä joella vieläkin kahlailemassa, vaikka luulisi veden olevan jo hieman viileämpää. Turkki näyttää kuitenkin toimivat hienosti ja hylkii hyvin vettä. Kempus on myös trimmattu viikonloppuna, että kelpaa sukulaisille esitellä 🙂

Tolleritreffit 9. – 10.8.

Ensimmäiset tolleritreffit on nyt takana. Uusia juttuja sekä emännelle että koiralle tuli eli mukavan yhdessäolon lisäksi tuli myös opittua jotain.

Lauantai aloitettiin perustottelevaisuudella. Pujottelua, kohtaamista, maahanmenoa, sivulletuloa ja luoksetuloa. Kontaktin saaminen etusijalla. Kempuksen kanssa ei ole ennen harjoiteltu noista kuin maahanmeno ja luoksetulo. Sivulletulo onkin seuraavana tehtävälistalla. Tarkoitus olisi myös viikon päästä mennä Mikkelin seudun nuuskujen perustottelevaisuuskurssille.

Seuraavaksi siirryttiin rantaan ja damin ja lokin noutoon vedestä. Kempus nouti damin ja lokin onnistuneesti. Yllättävää kyllä Kempus ei epäröinyt uimista kuin viimeisellä hakukerralla. Tässä täytyy petrata tuota luoksetuloa. Damin Kempus kyllä tuo luokse, mutta lokin tahtoi omia ja muut ympärillä olevat kiinnostivat enemmän, joten nopeutta vaaditaan, että riistan saa pois heti, kun tulee vedestä.

Metsässä oli kaksi rastia. Kanin kanssa Kempus epäröi hieman, mutta kuljetti sitä kuitenkin. Tehtävä tehtiin siten, että koiran kanssa käytiin viemässä kani ja heitettiin vähän matkan päähän, jonka jälkeen tultiin takaisin ja päästettiin koira irti ilman käskysanaa. Variksen ja damin kanssa puolestaan ei ollut mitään ongelmia. Kempus toi hienosti käteen saakka. Tähän on kyllä panostettukin eniten. Susanna kehoitti jatkossa tekemään harjoituksista vaikeampia eli käydään koiran kanssa viemässä esim. 3 damia hakuruutuun, joista vain 1 tai maksimissaan 2 noudetaan. Käskysanoihin on kiinnitettävä huomiota. On tullut kirjoista kerrattua asiaa ja yksi muistiharjoitus voisi olla sellainen, että koira kulkee hihnassa ja dami heitetään, mutta koiran kanssa jatketaan vielä matkaa ja päästetään vasta jonkin matkan päästä noutamaan.

Uutta oli itselle koiran trimmaaminen. Tämä olikin hyvä tietää, koska Kempuksella on jo tahtonut olla takkuja korvan takana, nyt tietää miten tulee toimia. Korvasta ja korvan takaa poistetaan krepittynyt ja ylimääräinen karva ohennussaksilla, korvan päältä voi nyppiä sormin ylimääräiset haituvat. Tassuista leikataan saksilla ylimääräinen karva ja kynnet leikataan. Muuten oikeastaan ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin harjata koira. Erityisen pitkiä ja erottuvia karvoja voi leikata esim. hännästä, mutta se ei ole välttämätöntä. Trimmaus tulisi tehdä ainakin n. pari viikkoa ennen näyttelyä, että mahdolliset saksenjäljet ehtivät häipymään turkista.

Suunnitteilla onkin viikonlopulle Rantakylässä Match Show eli leikkimielinen koiranäyttely. Totutetaan Kempusta tilanteeseen. Ainakin Emma ja Eros ovat tulossa näyttelyyn.

Treffeillä Take-pennuista olivat Kempuksen lisäksi Emma (tuttu räyhähenki), Vili, Bono ja Ronja. Emma onnistui mukiloimaan Kempusta niin, että siltä vuoti nenän haavasta verta… Vilin ja Mimmin kanssa Kempus leikki nätistä. Emman kanssa ottavat välillä matsia. Yllätys oli, että Kempus oli mustis. Ei tykännyt ollenkaan, jos rapsuttelin Bonoa. Yleensä Kempus ei itse tee aloitteita räyhäämällä, mutta Bono oli jostain syystä sille liikaa. Kempus ja Vili ovat ehkä eniten toistensa näköiset, mutta Emma ja Bono ovat taas hieman erityyppisiä. Kaikilla turkin vaihtuminen oli hieman eri vaiheessa.

Etukäteen olin hieman huolissani, kuinka Kempus malttaa nukkua häkissä, mutta päivän aherruksen jälkeen väsymys oli sen verran suuri, että ihan rauhassa nukkui.

Kaiken kaikkiaan mukava reissu.

%d bloggers like this: