Kempus 4 v.

Synttäreitä juhlistettu nakeilla koristellulla maksalaatikolla.

Mainokset

Valmistautuminen alkakoon

Puolen vuoden päähän tavoitteena on uuden koiran hankkiminen. Nyt alkakoon sopivan yhdistelmän etsiminen ja muutenkin uudestaanorientoituminen pennun kasvatukseen. Tollerin lisäksi olen harkinnut muitakin rotuja, mutta kyllä se edelleen kallistuu tähän suuntaan. Sopiva koko, energisyys, helppohoitoinen turkki, helposti irtipidettävyys, leikkisä luonne painavat vaakakupissa aika paljon.

Jotain ideaa toki on jo nyt mitä on haussa. Tällä kertaa tarkoituksena olisi hankkia narttu. Ulkomuodoltaan toivottavia asioita ”lihanvärinen” kirsu ja valkoiset merkit. Tietenkin terve ja luonteeltaan miellyttävä.

Tältä pohjalta lähdetään siis tänä vuonna liikenteeseen. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Bono vierailulla

Kempuksen velipoika kävi kyläilemässä ja hienostihan yhteiselo sujui. Melko samanoloisia ovat. Kempuksen silmät ovat hieman lähempänä toisiaan ja korva pienemmät ja enemmän rutussa. Käytiin jäällä kävelemässä ja sieltä piti ulvoa ambulanssia kuten kuvasta näkyy.

Hyvää Joulua!

Viikko enää Jouluun. Kaikille tutuille rauhallista Joulun odotusta ja riehakasta Uutta Vuotta!

Hyvää Joulua!

Muista

Koiraa hallitaan voiman sijasta ajattelulla – hihnan sijasta käskyillä.

Suklaata, suklaata

Juhannus on takana ja monta tapahtumaa.

Emma (Hulivilin Take Steps) tavattiin viikko sitten. Emma oli pienempi ja tummempi kuin Kempus. Kerrankin Kempus sai vastustajan itselleen, Emma pisti veljensä ruotuun. Alkuun hakivat hieman asetelmia, mutta loppuajasta leikkivät jo ihan ilman rähinöitä. Käytiin metsässä kävelemässä ja vaihdettiin kuulumisia. Molemmilla taipparien läpäisy tavoitteena, joten vinkkejä tullee vaihdettua enemmänkin.

Kempushan on tarkoitettu metsästyskoiraksi, joten myös metsälenkeillä olemme pyrkineet käymään. Viimeksi eilen vesisateessa. Juhannuksena Pyhäjärvellä Kempus kadotti meidät metsässä ja ulinan kanssa etsi ja lopulta myös löysi. Eilen pitikin paljon paremmin huolen, että ihmiset eivät ehdi katoamaan.

Juhannuksen vietto aloitettiin torstaiaamuna kaupoissa käynnillä ja kuinka ollakkaan matkaevääksi ostettiin suklaata. Jätetiin Kempus autoon ja käytiin itse syömässä ja tullessa suklaalevy oli kadonnut. Eikun eläinlääkärille soittamaan miten toimia. Kempukselle syötettiin vesisuolapallo oksetustarkoituksessa ja kyllähän sitä oksennusta puolen tunnin sisään tuli, kuten eläinlääkäri oli luvannut. Lähtö myöhästyi siis jo heti alkuun, mutta matkaan päästiin kuitenkin. Tänä viikonloppuna Kempus ei uinut, mutta edellisenä tippui kolmesti, kun pesin laituria harjan kanssa. Keskittyi harjaan, joten peruutti järveen. Viimeisellä kerralla ui rannalle asti, kun en nostanut laiturille.

%d bloggers like this: