Joulu 2009

Keskiviikkona reissattiin Kempuksen kanssa junalla kohti Joensuuta. Ekalla osuudella seurana oli pari kissaa, jotka olis haissu niiiiin kivalle, vaan piti vaan paikallaan olla. Toisella osuudella Pieksämäeltä vieressä oli pinseri korissa, jota ei sit ollenkaan huomattu. Pinseri oli menossa moikkaamaan toista tolleria. Tädit ja lapset kävi rapsuttelemassa matkan varrella Kempusta. Hienosti osas olla, vaikka välillä ääntelikin siihen malliin, että vieläks tää tylsyys jatkuu. Kotona avattiin sit etukäteen joululahjaks saatu Lidlin lihapullapakkaus. Pullilla ladattiin Kongi ja siinä se aika aina välillä vierähti. 

Eilen tehtiin pitkä lenkki lumessa ja ajokoira seurana. Illalla olikin sitten kinkun aika. Tänään pakkasta on ollu 27 astetta, joten katsottiin viisaimmaksi pysyä sisätiloissa suurin osa ajasta. Nättiähän tuolla olis, mutta tuo kylmyys. Ajokoirakin on eteisessä lämmittelemässä ja sehän on Kempukselle tuskaa, kun ei pääse leikkimään vaikka niin lähellä olis. Aina pitää ponkaista ylös, jos vähänkin rapinaa kuuluu oven takaa, tai jos isä lähtee tupakalle, niin kyllä oltais mukaan menossa.

Viime aikoina oon yrittäny treenata Kempuksen kanssa lähinnä seuraamista. Kehitystäkin on hieman tapahtunut, joten matkaa vois alkaa siitä yhdestä kahdesta askeleesta pidentämään. Treenaan aina makupaloilla, kun toimivat parhaiten ja mahdollisimman paljon oon yrittänyt seurauttaa ennen ruoan antamista. Intoa on tullu ihan eri tavalla koiralla tuohon seuraamiseen. Ite en oo vaan tuosta seuraamisesta niin hirveesti kiinnostunu, joten on jääny turhan vähälle. Hyppyjä tuli kokeiltua viime viikolla ja tosi nätisti meni, mitä nyt omia mokia tuli tehtyä. Hyppyestekin löytyi putkiremontin myötä siirtyneenä. Alokasluokan hyppy alkaa siis olla jo kohdillaan, pientä hiomista enää. Seiso käskyssä on edetty siten, että liikkeestä onnistuu hyvin ja istumasta tai maasta seisomaan nousu on viime aikoina mennyt perille. Välillä vielä avitan, mutta on alkanu ymmärtää mitä pitää tehdä. Kesän treenaus on siis tuottanut tulosta. Huvikseen oon opettanu myös pakittamaan. Ymmärtää käskyn, mutta ei vielä kovin pitkälle mene eli pituutta aletaan kasvattamaan vähitellen. Jonkun verran oon tehny maahanmenoja myös luoksetulon yhteydessä lyhyestä matkasta, ettei ehdi kiihyttelemään liikoja.

Itse sain joululahjaks ekan digikamerani, joten lähiaikoina on todennäköisesti odotettavissa paaaaljon kuvia Kempuksesta.